Mannerheim ja saksalainen suudelma

Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähdään sotasankarina tunnetun ja jopa suurimmaksi suomalaiseksi äänestetyn marsalkka Mannerheimin persoonasta puolia, jotka tuovat esiin miehen sodan melskeiden ja poliittisen pelin takana.
Palkittuja romaaneja, runo- ja tietoteoksia kirjoittanut kirjailija Juha Vakkurin näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma ilmestyi yhtä aikaa näytelmänä ja romaanina. Näytelmän kanta-esitys oli Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 25. lokakuuta 2017.

Vuoden 1918 sodan jälkimainingeista alkava näytelmä on kuin tilaustyö Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen. Vuoden 1918 sodasta käytettävät useat nimet kuten kapina ja vapaussota kertovat sodan erilaisista totuuksista.

Kari Heiskasen ohjaama ja sovittama sekä Antti Mattilan lavastama näytelmä alkaa viitteellisellä teloituskohtauksella, mutta muutoin sodan kauhut jäävät näytelmässä sanojen ja äänitehosteiden tasolle. Vakkurin näytelmä avaa ovia vallan kulisseihin ja niiden taakse. Kaiken keskiössä on Asko Sarkolan taidokkaasti tulkitsema Mannerheim, joka joutuu tasapainoilemaan niin suurvaltapolitiikan, sisäpolitiikan kuin yksityiselämän kohtalonmyrskyjen rajapinnoilla.

Näytelmä on kunnianosoitus satavuotista itsenäisyyttään juhlivalle Suomelle ja kaikille, jotka uhrasivat –tahtoen tai tahtomattaan — henkensä, onnensa tai terveytensä isänmaan tai oman ideologiansa puolesta.

Sodat ja valtionjohto olivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kuten yhä edelleen miesten maailmaa. Näytelmässä on vain kaksi naisroolia; Kirsi Karleniuksen Kitty Linder sekä sairaanhoitaja ja Kaisa Torkkelin Hanna Granfelt sekä neiti Kettunen. Sekä Karlenius että Torkkel onnistuvat rooleissaan välittämään hyvin sen ajan naisen yhteiskunnallisen rooliristiriidan toisaalta marginaalisen sivuosan esittäjänä ja toisaalta voimana, joka liikuttaa sotaherrojenkin sielua.

Näytelmä on myös Suomen itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten historian pikakertauskurssi. Historian tapahtumia mukailevien juonenkäänteiden hahmottamista auttaa paljon näyttämön takaseinälle heijastetut tekstit todellisista tapahtumista, vuosiluvuista ja henkilöistä. Käsiohjelma on tuhti, runsaasti taustatietoa antava lukupaketti.

Näytelmän 12 näyttelijällä on Asko Sarkolan Mannerheimiä lukuun ottamatta useita roolihahmoja, joilla kaikilla on esikuvansa historiankirjoissa. Suomen presidenteistä nähdään näyttämöllä Mannerheimin lisäksi Svinhufvud ja Paasikivi. Jokainen näyttelijä rakentaa rooleissaan uskottavaa kuvaa esikuvistaan.

Mannerheimin persoonasta näytelmä jättää kuitenkin enemmän kysymysmerkkejä kuin antaa vastauksia, mikä sopiikin hyvin lähes mystiseen kunniaan korotetulle monen roolin suurmiehelle.

Vakkurin näytelmän aiheet ovat suuria ja synkkiä, mutta kaksi ja puolituntinen syväsukellus itsenäisen Suomen alkuvuosikymmenten sotahistoriaan jättää katsojan valoisan kiitolliselle mielelle.
Lisätietoja: www.hkt.fi
Kuvassa: Antti Timonen, Asko Sarkola, Pertti Sveholm, Kari Mattila, Unto Nuora, Matti Olavi Ranin, Eero Saarinen – Kuva © Tapio Vanhatalo

Päivi Arvonen