Suomen kansallisoopperan Aida tuo Verdin rakastetun klassikon nykypäivään; Lähi-idän sodan melskeisiin. Aidan kantaesityksestä Kairossa on kulunut 155 vuotta, mutta ooppera on häkellyttävän ajankohtainen.
Giuseppe Verdin Aida on yksi maailman esitetyimmistä ja tunnetuimmista oopperoista, jonka moni oopperassa kävijä on nähnyt useamman kerran. Minä olen nähnyt Aidan viimeksi Kairon kupeessa Gizan pyramideilla noin kahdeksan vuotta sitten. Autenttisempaa esityspaikkaa Suezin kanavan avajaisiin tilatulle oopperalle ei voi kuvitella.
Suomen kansallisoopperan moderni lavatekniikka valoineen ja äänitehosteineen pääsee täyteen loistoonsa Aidan modernissa tuotannossa, jonka lavastus on israelilaissyntyisen Noa Naamatin käsialaa. Naamat vastaa osaltaan myös Aidan lavastussuunnittelusta, valosuunnittelusta ja taistelukoreografioista.
Puolivalmis betonitalo ja sen päälle taistelun melskeessä pommitettu vesitorni on inhorealistisen autenttinen lavastuselementti tuotannolle, joka on haluttu sijoittaa muinaisen Egyptin sijaan nykypäivän Lähi-itään. Lähi-idän ilmapiiri on autenttinen myös pommiräjähdyksiä, ammuskelua, ruumiita ja veren tahrimia vaatteita myöten.
Aida kertoo Egyptin ja Etiopian välisestä taistelusta. Egypti ja Etiopia ajautuivat sotaan vain muutama vuosi Aidan vuoden 1871 kantaesityksen jälkeen. Myös tällä hetkellä näiden kahden maan välit ovat jännitteiset.
Etiopialainen Aida ja egyptiläinen sotapäällikkö Radamès rakastavat toisiaan. Myös egyptiläinen prinsessa Amneris on rakastunut Radamèkseen. Veristen taisteluiden ja sodan kauhujen jälkeen kukaan ei lopulta nouse voittajaksi. Radamès valitsee elämän ja egyptiläisprinsessa Amneriksen sijaan uskollisuuden Aidalle sekä kuoleman. Radamés tuomitaan haudattavaksi elävältä. Aida livahtaa Radaméksen vankityrmään ja rakastavaiset kohtaavat kuoleman toistensa syleilyssä.
Aida tunnetaan näyttävistä mahtipontisista kuoro-osuuksista. Suomen kansallisoopperan Aidassa loistavat kuitenkin solistit. Ensi-illassa 28. elokuuta erityisesti sopraano Monica Zanettin Aidana, tenori Giorgi Sturua Radaméksena sekä mezzosopraano Emilia Rukavina Amneriksena jättävät jäljen katsojien sydämeen loistavilla tulkinnoillaan näistä traagiseen kohtaloon tuomituista hahmoista, joista jokainen uskoo ikuiseen rakkauteen omalla tavallaan, väkivallan ja koston kierrettä sekä sotaa ja rauhaa uhmaten. Aidan pohjimmainen viesti on kaikunut kuuroille korville jo yli 150 vuotta; sodassa ei ole voittajia, vain häviäjiä.
Giuseppe Verdi
Libretto Antoni Ghislanzoni,
Ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 28.8.2026, esityksiä 1.10. asti
www.oopperabaletti.fi
Teksti: Päivi Arvonen
Kuva: Emma Suominen
