Helsingin kaupunginteatterin pienen näyttämön Elolliset -näytelmä kertoo surullisesta teemasta, ihmisen aiheuttamasta eläinlajien sukupuutosta. Synkkä aihe on onnistuttu paketoimaan myös huumorilla. Visuaalisesti oivaltavat innovatiiviset näyttämöratkaisut alleviivaavat ihmisen roolia ja vastuuta. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ei ole vain eläinten tai luonnon suojelua vaan myös lajin nimeltä ihminen suojelua.

Elolliset -näytelmä pohjautuu Iida Turpeisen vuoden 2023 menestysromaaniin, jonka käännösoikeudet on myyty lähes 30 kielelle. Pääosassa on Stellerinmerilehmä, jonka äärimmäisen harvinainen luuranko on Helsingissä luonnontieteellisen museon kokoelmissa. Luuranko on tiettävästi toinen säilyneistä kahdesta aidosta luonnollisesti kuolleen stellerinmerilehmän luurangosta.
Tämä sireenieläin kuoli sukupuuttoon 1700-luvulla metsästyksen vuoksi alle kolmessa vuosikymmenessä ensikohtaamisestaan modernin ajan ihmisen kanssa.

Romaanin on dramatisoinut näytelmäksi Pipsa Lonka. Taiteellisesta suunnittelusta vastaa WAUHAUS-kollektiivi.

Näytelmä kuljettaa katsojan Helsingin luonnontieteellisestä museosta merilehmän pienoismallin ääreltä Beringinsalmelle vuoteen 1741. Venäjän keisarikunnan tutkimusretkikunta haaksirikkoutui autiolle rannalle, ja kohtasi matalissa rantavesissä elävän lempeän sireenieläimen, stellerinmerilehmän. Eläin sai nimensä tutkimusretkikunnan luonnontieteilijä Stelleristä, jota tulkitsee Heidi Herala. Hän onnistuu taitavalla näyttelijäntyöllään ja karismallaan herättämään henkiin kuin aidon historiallisen merkkihenkilön. Erityisen koskettavan ja mieleen painuvan historiallisen henkilöhahmon onnistuu luomaan myös Alexander Wendelin  naimattomana nuorena naisena Constance Furuhjelminä, joka tulee toimeen paremmin museoesineiden kuin elävien ihmisten kanssa.

Näytelmä sukkuloi nykypäivän ja viime vuosisatojen välillä sujuvasti kuin sireenieläin rehevän kasvullisuuden suojassa matalissa merivesissä.

Jokainen näyttelijä tekee esityksessä vähintäänkin kaksoisroolin.

Näytelmän moderni visuaalisuus toimii koskettavana tehokeinona. Yksi koskettavimmista lavastuselementeistä on kirkas lasikuutio, joka tahraantuu vereen niin merilehmän kuolinkamppailussa kuin nuoren naisen yksinäisessä synnytyksessä. Elämä ja kuolema kulkevat käsi kädessä.

Näyttämöteoksen konseptin takana ovat WAUHAUS -kollektiiviin Laura Haapakangas, Juni Klein ja Heidi Soidinsalo sekä Erno Aaltonen, joka on vastannut myös valo- ja videosuunittelusta.
Näyttämön yläpuolella kehyksissä tilannetta tarkkailevat ja kommentoivat ensin historian kuuluisat luonnontieteilijät. Näytelmän lopussa samoissa kehyksissä pyörivät kuvat sukupuuttoon kuolleista lajeista.
Näytelmän on ohjannut Juni Klein.

Näytelmä ei syyllistä eikä osoita sormella, mutta esityksen viesti on kristallinkirkas: pitää olla huolissaan, mielellään myös toimia – ennen kuin on liian myöhäistä.

Elolliset ensi-ilta oli 3.9. Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.
Käsiohjelma:
https://hkt.fi/e-program/elolliset/
lisätietoa: www.hkt.fi

Teksti: Päivi Arvonen
Kuva: Katri Naukkarinen